Mutsi, mä taidan olla se muuli

Se miten tähän pestiin ja yhteisöön päädyin, on loppujen lopuksi kaikkea muuta kuin sattumaa.

Kun selaan omia aikakirjoja taaksepäin, ymmärrän olleeni hybridi-ihminen jo ennen kuin h-sanaa oli oikein keksittykään. Hybridi kun on yhdistelmä, kahden eri lajin tai ajattelun risteymä. Wikipedian mukaan myös muuli, jonka vanhempina ovat hevonen ja aasi. (Pahoittelut mutsi, mutta niin siellä sanotaan).

Olin jo pienestä pitäen molempikätinen. Taputtelin ja söin kakkaa oikealla ja vasemmalla. Kun sitten aikanaan piti tarttua kynään, tartuin siihen oikealla. Kaiken muun teen edelleen kuin vasenkätinen. Olen oikealla kädellä kirjoittava vasenkätinen muuli. Kakkaa en enää syö.

Koulut meni miten meni, löysin silläkin tiellä itsestäni kaksi puolta. Olin sekä huolestunut hikari että takapulpetin mölyapina. Yli 9:n keskiarvolla toistuvasti rehtorin puhuttelussa. Koulun jälkeen ja hyvät paperit kädessä, jatko-opiskelut eivät kuitenkaan napanneet. Minusta kun tuli mainoksen uhri.

Kiinnostava törmäys

Törmäsin Hesarissa kokosivun ilmoitukseen, mainostoimisto SEK&Greyn juniorihakuun. Siinä etsittiin nuoria copyja ja ad:eita. En tiennyt alasta mitään, en oikein edes mitä copy ja ad tarkoittavat, mutta molemmat hommat houkuttelivat. Lopulta laitoin rastin copyn ruutuun. Pääsin sisään ja sillä ammatillisella tiellä edelleen horjahtelen, noin 30 vuotta myöhemmin.

Olen ansainnut leipäni pääosin kirjoittamalla, mutta ajattelen asiat aina ensin visuaalisesti. Iän myötä päähän on pesiytynyt myös ripaus strategista ajattelua. Siitäkään ei kuulemma ole haittaa. 

Jo uran alusta asti alassa on viehättänyt se, että jokainen markkinointikonsepti, kampanja ja yksittäinen mainoskin on parhaimmillaan kahden erilaisen asian liitto. Kiinnostava törmäys. Relevant but unexpected. Se pitää hybridi-mielen virkeänä.

Alamme ajankohtaisin ja - ainakin itselleni - kutkuttavin aihe on tällä hetkellä yhdistelmä Branded Content. Toisille tuttavallisemmin Brändiviihde. Ei varsinaisesti uusi, mutta vasta nyt 2020-luvulla aidosti päivänpolttava aihe. Sen sijaan, että tehtäisiin viihdettä, joka välillä katkaistaan torimyyjän huudoilla, pyritäänkin tekemään viihdettä, jossa brändit ovat aidosti sen viihteen tekemisen keskiössä ja luontevasti siinä läsnä. Niin, että viihde olisi tällä tavoin parempaa kuin se olisi ilman brändien läsnäoloa.

Ikuista vertailua kestävä oppiesimerkki löytyy jo vuosien takaa. Tom Hanksin tähdittämä Cast Away (2000). Elokuvaa tähdittivät Hanksin lisäksi FedEx ja Wilson. On toki tuoreempiakin esimerkkejä, mutta tämä on lyhyenä oppimääränä paras.

FedEx esiintyy elokuvan tarinassa alusta aina loppuratkaisuun asti, sen rooli on luonteva ja keskeinen. Ja kappas, toinenkin brändi on yhtä lailla stoorin keskiössä, Wilson. Miten hemmetissä kohtaus, jossa päähenkilö huutaa brändin nimeä keskellä merta voikin olla elokuvan koskettavimpia hetkiä ja käänteitä. Sen kun tässä pikkuhiljaa itsekin oppisi. Ilman FedExiä ja Wilsonia Cast Away olisi huonompi elokuva kuin se on. Jos ette ole nähneet, löytyy suoratoistopalveluista ilman mainoskatkoja.

Branded Contentia tehdään Suomessakin jatkuvasti enemmän, siitä opitaan koko ajan lisää. Se kiinnostaa mainostajia, kanavia ja tekijöitäkin. Oman oppimatkani seilasin pari vuotta sitten, kun sain mahdollisuuden luoda ja tuottaa Maikkarin Maalla, merellä ja lautasella -sarjaa. Siinä ohjelman brändikumppani oli osa ohjelman viihteellistä ideaa, ei päälle liimattu sponsori. Se taas johti siihen, että sarja ansaitsi paikkansa arki-illan prime-timessa, keräten myös mairittelevat katsojaluvut.

Maailma - ja Suomi sen mukana - on matkalla brändiviihteen rehevimmille keitaille. Oma kaksisuuntainen mieleni ottaa sen ilolla ja valmiina vastaan, osoitteessa Nitro. Sieltä kun allekirjoittaneelle elämäntapahybridille on nyt löytynyt passeli latauspiste.