Maailmassa on olemassa valtava määrä dataa, ja sitä syntyy koko ajan lisää. On viestejä, sähköposteja, tulostaulukoita, kuvia, hintoja, lokitietoja, synttärionnitteluja ja niin edelleen. Datan arvo syntyy vasta siinä vaiheessa, kun siitä jalostetaan informaatiota ja tietoa. Tavat, joilla keräämme, säilytämme, tulkitsemme ja käsittelemme dataa vaativat eettisiä valintoja, ja niiden kattotermi on datavastuullisuus.
Datan kaupallinen hyödyntäminen on arkipäivää ja siinä onnistuvat yritykset ovat tällä hetkellä maailman arvokkaimpia. Monet esimerkiksi sosiaalisen median palvelut perustuvat siihen, että käyttäjistä kerätään paljon dataa, jonka avulla voidaan myydä tuotteita ja kohdentaa sisältöjä. Vastuullisuudesta niitä ei kuitenkaan kovin usein pääse kehumaan, vaan uutisoinnit palveluiden tietosuojarikkeistä ja uhkasakoista päätyvät usein aikajanoillemme.
Datan keräämisellä tuleekin aina olla selvät suunnitelmat ja tavoitteet, sillä tietosuojalainsäädäntö määrittelee tiedon minimoinnin periaatteen; dataa ei tule kerätä pahan päivän varalle tai säilyttää ilman jatkosuunnitelmia.
Datan merkityksen ymmärtäminen onkin datavastuullisuuden näkökulmasta ehkä tärkein asia. Sen kautta voidaan pohtia ja toimia datan riskien ja mahdollisuuksien ympärillä.
Nykypäivän kuluttajat ovat koko ajan tietoisempia siitä, mitä tietoja he luovuttavat eteenpäin ja kenelle. Sitran tutkiessa digitaalisten palveluiden käyttöä korostui, että luottamuksen puute palveluntarjoajaa kohtaan usein jopa estää palvelun käytön. On siis tärkeää ymmärtää, että vastuu asiakastietojen suojelemisesta ei ole vain lakisääteinen, vaan myös liiketoiminnallinen kysymys. Asiakkaiden luottamus on kullanarvoista, ja sitä rakennetaan muun muassa datavastuullisilla toimilla.
Lainsäädäntö, kuten tietosuojalainsäädäntö, digipalvelusäädös tai työelämän tietosuojalaki, ohjaavat yleisellä tasolla datan keräämistä, säilyttämistä ja hyödyntämistä. Valitettavasti kuitenkin lainsäädäntö kehittyy hitaasti, eikä aina ehdi vastaamaan teknologian tarpeisiin. Ajattelua kannattaakin siis laajentaa lakisääteisestä, ja pohtia myös dataan liittyvää eettistä kulmaa.
Vastuulliset toimet rakentavat brändin mielikuvaa ja lisäävät asiakkaiden luottamusta. Riskien realisoituminen, tietovuodot ja negatiivinen tahra maineelle ovat asioita, joita ei helposti unohdeta. Esimerkiksi Vastaamon tapaus on varmasti jäänyt monilla mieleen, kuten myös Meta Platforms Ireland Limitedin mojovat seuraamusmaksut liittyen laittomaan tiedonsiirtoon Yhdysvaltoihin Facebook palvelussa.
Jos yritys pystyy osoittamaan luotettavuutta läpinäkyvien käytäntöjen kautta, se voi olla etulyöntiasemassa kilpailijaan nähden, jos toisen toimiin ei ole asiakkaana yhtä helppoa luottaa.
Sitran tutkimuksessa 42% vastaajista kertoo ymmärtävänsä käyttämiensä sovellusten käyttöehdot hyvin. Suurimmaksi syyksi ymmärtämättömyyteen mainittiin se, että ehdot ovat liian pitkiä ja vaikeakielisiä. Tässäkin kohtaa olisikin hyvä mahdollisuus pohtia, onko muita tapoja kertoa datan käsittelystä, kuin pitkä ja vaikealukuinen seloste. Voisiko sisältöä jakaa osiin, otsikoida selkeämmin, tarjota esimerkkejä, tehdä kiteytyksiä, tai visualisointeja tukemaan sisällön hahmotettavuutta?
Käsittelyn läpinäkyvyys avaa käyttäjille näkökenttää siihen, mihin suostuvat tietojaan luovuttaessa. Mitä datalla tehdään ja miksi? Jos osallistun tähän arvontaan, myyttekö tietoni eteenpäin tai jaatteko niitä kumppaneille? Jos vierailen tällä verkkosivulla, säilytättekö tietojani seuraavat kaksi, viisi vai kymmenen vuotta? Pysyvätkö tietoni EU-alueella, vai käsitelläänkö niitä esimerkiksi Yhdysvalloissa tai Kiinassa? Tilaanko samalla uutiskirjeen tai sitoudun johonkin muuhun?
Datan merkityksen ymmärtämisen lisäksi tärkeää on, että kerätyllä datalla on selkeä omistaja. Omistajalla tarkoitetaan esimerkiksi tiimiä tai osastoa yrityksen sisällä. Henkilöstörekisteristä tai verkkopalvelun kautta kerättävistä kävijätiedoista ja niiden prosesseista harvoin vastaavat samat henkilöt. Omistajuuden kautta pystytään toteamaan ja tutkimaan käsittelyprosessia ja sen läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta. Kerätäänkö data läpinäkyvästi, kauanko data on relevanttia, miten ja missä sitä tulisi säilyttää? Kohdistuuko siihen erityistä riskiä tai onko siinä todettuja puutteita, jotka vaikuttavat datasta tehtäviin johtopäätöksiin? Mitä mahdollisuuksia dataan liittyy, millaista lisäarvoa se tuottaa yritykselle, asiakkaalle tai käyttäjille?
Open Data Institutella on kätevä kaikille avoin ja ilmainen työkalu Data Ethics Canvas, joka auttaa vastuullisten toimien eettisyyden tarkastelussa. Työkalussa on ryhmiteltyjä kysymyksiä kategorioittain, ja se kannustaa pohtimaan dataa esimerkiksi lainsäädännön, riskienhallinnan, käsittelyn läpinäkyvyyden sekä prosessien ja integroinnin kautta.
Tutustu työkalun interaktiiviseen versioon Open Data Instituten palvelussa: https://theodi.github.io/interactive-data-ethics-canvas/
Pepita on saumatonta saavutettavuutta ja sulavaa käyttökokemusta arvostava asiantuntija, jolta löytyy myös visuaalista silmää. Hän on erikoistunut tietosuojaan, saavutettavuuteen ja datavastuullisuuteen. Hänen tavoitteenaan on rakentaa parhaita mahdollisia digitaalisia palveluita, jotka ovat kestäviä, läpinäkyviä, vastuullisia ja saavutettavia. Pepitan taikavoima on puhua teknisistä asioista niin selkeästi, että vähemmänkin asiaan perehtynyt voi ne ymmärtää.
Pepita Kautto
Digital Integrity Specialist